Miten käy, kun Italiaan hurahtanut saa käsiinsä Ella Kannisen uuden kirjan? Alkaa kiihkeä ensi kesän Italian lomakohteen etsintä ja tulee nälkä.
Tunnustan heti alkuun, että olen paitsi Italian fani, myös Ella Kannisen. Katsoin Tie Roomaan: Kaksi pientä elefanttia -ohjelman ainakin kahteen, kolmeen kertaan. Niinpä käteni kihelmöivät, kun avasin Ella kotona Italiassa -kirjan. Enkä pettynyt, se vei mut niin mennessään.
Kirjan keskiössä on ruoka, mutta siinä on paljon muutakin. Ella tutustuttaa pienin tarinoin lukijan italialaiseen elämänmenoon ja Italian eri maakuntien ruoka-antimiin. Hän tekee sen luontevasti, tyylikkään rennosti kuten tv-ohjelmissaankin.
Ella kutsuu lukijan italialaisten ystäviensä keittiöön ja ruokapöytään. Kirjassa piipahdetaan Ellan kotiseudulla Toscanassa, Marchen maakunnassa, Laziossa, Emilia-Romagnassa, Piemontessa, Lombardiassa ja lopuksi Garda-järvellä.
Ofer Amirin ottamat tunnelmalliset kuvat herättävät ruokahalun ja nostavat matkakuumeen, johon tarvitaan pikaista lääkitystä. Niinpä google laulaa, kun haen vimmatusti meille sopivaa lomahuoneistoa Maceratasta tai Garda-järveltä.
Ensimmäinen resepti, jota kirjasta halusin kokeilla löytyi Marchen herkuista. Pastakastikkeiden klassikkoihin kuuluva pasta all’amatriciana on nimetty Lazion ja Abruzzon rajalla sijaitsevasta Amatricen-vuoristokylän mukaan. Ella kertoo reseptin olevan peräisin Italiaa halkovien Apenniinien Sibillini-vuorten lammaspaimenilta. Paimenet pakkasivat reppuihinsa pancettaa, pecorinoa sekä pastaa ja kattilan veden keittämistä varten.
”Alkuperäisessä reseptissä ei käytetty tomaattia”, Ella kertoo kirjassa. ”Tämä versio tunnetaan nimellä pasta alla griscia. Nimi tulee Gricianan kylästä, joka sijaitsee 10 kilometrin päässä Amatricesta. Nykyään amatriciana-kastikkeeseen lisätään usein tomaattimurskaa”.
Tein amatriciana-kastikkeen pekonista, mutta muuten noudatin täysin kirjan reseptiä. Kaikki maut olivat tasapainossa, chili tuo kastikkeeseen mukavan pikantin maun. Simppeli, mutta herkullinen ruoka. Tämä pasta-annos on sen verran tuhti, ettei sen jälkeen kaipaa varmaan italialainenkaan pääruokaa, eli secondoa.
Seuraavana kokeiluvuorossa ovat chiantilla maustettu suklaakakku ja pienet talvikurpitsapiiraat. Ehkäpä jompikumpi niistä päätyy joulupöytäämme, pieneksi palaksi Italiaa.
Spagettia ja amatriciana-kastiketta
500 g spagettia
125 g pancettaa eli italialaista pekonia (tai sianposkea)
1 rkl ekstraneitsytoliiviöljyä
2 rkl kuivaa valkoviiniä
vähän chilipippuria
400 g kuorittuja tomaatteja
suolaa
jauhettua mustapippuria
100 g pecorinojuustoa raasteena
Jos käytätä sianposkea, puhdista se huolellisesti. Leikkaa pekoni noin sentin paksuisiksi suikaleiksi. Laita pannuun (mielellään valurautapannuun) oliiviöljy ja pekoni. Ruskista.
Lisää valkoviini ja anna haihtua. Lisää vähän chilippuria. Kun pekoni on sopivasti ruskistunut, lisää tomaatit sekä suola ja pippuri.
Laita spagetit kiehumaan runsaaseen suolalla maustettuun veteen.
Kypsennä kastiketta vielä sillä aikaa, kun spagetit kypsyvät ”al denteksi” (n. 12 min.)
Valuta pasta ja kaada kastikkeen joukkoon. Kypsennä vielä vähän aikaa matalalla lämmöllä ja sekoittele samalla.
Lisää valmiiseen kastikkeeseen raastettu pecorinojuusto ja sekoita hyvin. Annostele lautasille ja raasta vielä pinnalle pecorinoa.
Ruoantuoksu 