Noin viiden kilometrin päässä Veronan keskustasta, kauniilla kukkulalla sijaitsee, Corte San Mattia, maatilamajoitusta tarjoava tila. Yövyimme ja illastimme siellä lempeässä hellesäässä tilan herkuista nauttien.
Lensimme aamukoneella Milanoon, nappasimme kentältä alle pienen vuokra-auton ja suuntasimme kohti Veronaa perheen kanssa. Tarkoituksena on kierrellä kaupungissa ja viettää leppoisa ilta kukkuloilla hyvästä ruoasta nauttien. Varsinainen lomakohteemme kahden viikon ajan on Lago di Maggiore, mutta kun satuimme olemaan jo valmiiksi kulmilla (= noin 200 kilsan päässä), oli kiva käydä katsomassa Romeosta ja Juliasta tunnettua kaupunkia.
Kävelykierros Veronassa
Verona on Italian kolmanneksi suurin kaupunki. Kaupungin alueella asuu noin neljännesmiljoona ihmistä ja suur-Veronan alueella noin 800 000. Keskusta on hyvin kompakti ja se on helppo ottaa haltuun kävellen.
Kaupunkikävelyllä suuntasimme ensin Julian talolle. Kuuluisalla parvekkeella poseerasi vuoron perään upea pari ja turistimassan kamerat räpsyivät. Tungos heinäkuisena päivänä oli valtava.
Niinpä kävelymme jatkui toiselle kuuluisalle nähtävyydelle, Piazza Branille sijaitsevalle Arenalle. Se on Rooman valtakunnan aikaisista amfiteattereista kolmanneksi suurin. Aikoinaan siellä ovat taistelleet gladiaattorit, mutta nykyään se toimii oopperaesitysen huikean näyttämönä. Eri esitysten lavasteet oli kasattu kiertämään arenaa ja näyt olivat välillä hätkähdyttäviä. Seuraavaan vierailuun täytyy varustatua hankkimalla liput hyvissä ajoin.
Piazza dei Signorin aukioilla on monenlaista nähtävää, kahviloita, kauppoja,upeita putiikkeja ja hyvin vilkasta. Lämpö oli kivunnut jo plus 31 asteesen, niinpä oli mukava istahtaa terasille, katsella torin kojuja, siemailla Aperol Spritziä ja katsella ympärillä hyöriviä ihmisiä ennen kuin suuntasimme kukkulalle rentoutumaan.
Corte San Mattia
Helteisen hyörinän jälkeen ajelemme illan majapaikkaan. Pieni huoneistomme sijaitsee erillisessä talossa, noin 100 metrin päässä Corte San Mattian päärakennuksesta. Heti talon pihalle astuttuamme eteen aukeaa upea näkymä alas Veronan kaupunkiin. Kukkulalla on oma konserttinsa, kaskasien tauoton soitanta.
Talo on kaunis, vanha maalaistalo. Huoneistomme sijaitsee yläkerrassa ja alakerrassa on isohko olohuone, joka jaetaan toisten asukkaiden kanssa. Ilahduttavaa oli löytää huoneesta myös jääkaappi täynnä raikasta vettä.
Huoneissa on maalaismainen, rustiikki sisustus, kattopalkit ja laattalattia. Viilennystä hellepäivään tuo huoneiston ilmastointi. Ateriointi tapahtuu Corte San Mattian päärakennuksessa tai sään salliessa upeat näkymät tarjoavalla terassilla. Terassilla ruokailusta olin unelmoinut jo matkalla, mutta rivakka sadekuuro oli saanut henkilökunnan kattamaan vain sisätiloihin. Isot ikkunat avasivat kuitenkin näkymän kaupunkiin.
Corte San Mattia on toimiva maatila, joka tuottaa viiniä, oliiviöljyä ja marmeladeja. Ne ovat myös myynnissä tilalla. Paitsi aamiaisen, ravintola tarjoaa myös lounasta ja illallista joka päivä. Ruokien raaka-aineet tulevat omasta maasta ja ruokien reseptit ovat suvun omia. Niinpä odotuksemme illan aterialla ovat huipusssaan.
Lähiruokaa lautasella & huikeita odotuksia
Päätimme maistella mahdollisimman paljon ravintolan antimia, joten valitsimme neljän ruokalajin illallisen 30 euron hintaan. Kaikki ruokalajit oli poimittavissa itse ravintolan menusta, näin jokainen ruokailija sai rakentaa mieleisensä kokonaisuuden.
Alkupalan, antipasti, paahtopaisti, salaatti ja Monte Veronese -juusto oli pienoinen pettymys. Vain ripaus suolaa, olisi tuonut paahtopaistin mehevät maut esille. Paisti oli leikattu ihanan ohuiksi viipaleiksi ja se oli mureaa. Kuuluisa Monte Veronese Mezzano -juusto oli kuitenkin syyni tilata annos. Juusto oli annoksessa vähän liian pieninä hippusina, luvattujen lastujen sijaan, ja sen mausta sai vain aavistuksen. Se tosin lupasi hyvää.
Seuraavaksi oli vuorossa primi. Risottohulluna poimin listalta yrteillä ja kirsikka tomaateilla maustetun risoton, Risotto alle erbette aromatiche e pomodorini conditi. Risotto oli rakenteeltaan täydellistä, maku pehmeän yrttinen. Tomaatin sävyä en kuitenkaan tavoittanut maussa, enkä ulkonäössä muuta kuin koristeena. Ei ihan elämäni paras risotto, mutta kohtalainen kuitenkin.
Pääruoaksi, secondi, valitsin Parmigiana di melanzane, munakoisoa tomaattikastikkeessa parmesaani-juuston kanssa. En tiedä, oliko kokilla juuri tuona päivänä erityisen kiire, mutta munakoisoa oli haudutettu liian vähän aikaa. Se oli erittäin al dente, suussa narskuva, sitkeä. Mausteet olivat kohdallaan ja makuelämys olisi ollut taattu, jos munakoiso olisi saanut vain vartin verran lisäaikaa.
Ateriaa täydensi henkilökunnan suosittelema, huikea viini. Barbagianni Vino Spumante Brut. Siinä oli kaikki kohdillaan ja viini istui hyvin etenkin risoton kanssa.
Päivän jälkiruokana oli itse tehty jäätelö mansikkakastikkeen kanssa. Tuhdista ateriasta huolimatta se maistui oikein hyvin ja mainiolta.
Kokonaisuutena Corte San Mattia oli upea kokemus. Palvelu oli erinomaista, ja hyväntuulista, huoneisto toimiva ja erittäin siisti. Näkymät huikeat. Ruoan suhteen korkeat odotuksemme eivät ihan täyttyneet, mutta vatsa kylläkin. Ruoka oli konstailematonta, hyvistä raaka-aineista tehtyä. Ehkäpä vähän vähemmän kiireisenä iltana, kaikki meneekin ravintolassa nappiin tai kohti ääretöntä ja sen yli.
Ruoantuoksu 